D-vitamiini 29,90 € (normaalihinta 59,90 €)

Somavireen D-vitamiini on markkinoiden ylistetyin D-vitamiini.

  • D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
  • D-vitamiini edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä ja hyödyntämistä sekä ylläpitää veren normaalia kalsiumin tasoa
  • D-vitamiini edistää luiden, hampaiden ja lihastoiminnan pysymistä normaalina
Ainesosat

Oliiviöljy (Extra Virgin), gelatiini, kosteudensäilyttäjä (kasviperäinen glyseroli), D3-vitamiinivalmiste (kolekalsiferoli).

Ravintoaineet / vuorokausiannos (1 kapseli)

D3-vitamiinia (mikrog), 100 (2000 %*)
* = %-osuus vuorokautisen saantisuosituksen vertailuarvosta

Allergiat
  • Laktoositon
  • Gluteeniton
Annostus

1 kapseli päivässä.
Ilmoitettua suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Tuote on säilytettävä pienten lasten ulottumattomissa.

D-vitamiini pähkinänkuoressa

D-vitamiinin eri muodot

Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini (kolekalsiferoli), jota kesällä syntyy runsaasti ihossa auringon ultraviolettisäteilyn (UVB-säteily) vaikutuksesta. Luonnollisissa elintarvikkeissa D3-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa. D-vitamiinin määrä ilmoitetaan kansainvälisinä yksikköinä (KY) tai mikrogrammoina (µg, mikrog). 1 mikrog = 40 KY.
D2-vitamiinia (ergokalsiferolia) esiintyy kasvikunnasta peräisin olevissa ravintoaineissa, mutta vain niin vähän, että täysin kasvisruokavaliota noudattavien tulee käyttää D-vitamiinivalmisteita pimeänä talviaikana.

D-vitamiinin varastomuoto on kalsidioli, jota maksa valmistaa D3-vitamiinista. Kalsidiolin veripitoisuus kuvaa D-vitamiinin saannin riittävyyttä. Veritutkimuksien tulosten yhteydessä laboratorio antaa ns. viitearvoalueen, joka kertoo mittaustuloksen vaihtelualueen terveillä henkilöillä. Suomessa seerumin kalsidiolin yleiset viitearvot (”normaaliarvot”) ovat 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Runsas UV-valon saanti voi kohottaa kalsidiolin tasolle 100–200 nmol/l muutaman viikon aikana. Niinpä esimerkiksi Melbournessa (vastaa Sisilian aurinkoisuutta) kalsidiolin viitearvo on 60–160 nmo/l.

D-vitamiinin varastomuoto muuttuu munuaisissa kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin aktiivinen muoto. Sitä on veressä tuhat kertaa pienempinä pitoisuuksia kuin varastomuotoa. Kalsitriolin mittauksia ei tehdä terveille D-vitamiinin saannin arvioimiseen. Vaikeassa munuaissairaudessa sen pitoisuus on alentunut.
Aktiivista D-vitamiinia eli kalsitriolia ei käytetä vitamiinilisänä, koska riskinä on helposti kehittyvä hyperkalsemia eli kalsiumin liikamäärä veressä. Elimistö tuottaa aktiivista kalsitriolia kontrolloidusti vain pieniä määriä, minkä vuoksi suurikaan D-vitamiinin saanti ei kohota kalsitriolin veripitoisuutta. Ihon tuottama luonnollinen D3-vitamiini (kolekalsiferoli) aiheuttaa hyperkalsemiaa vasta erittäin suurina annoksina (yli 500 mikrog/vrk jatkuvasti), jotka suurentavat veren kalsidiolin tasolle yli 500 nmol/l. Tämän tiedon perusteella viranomaiset ovat asettaneet D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin ylärajaksi 100 mikrog/vrk.

Mikä on D-vitamiinin sopiva veripitoisuus?

Suomessa kalsidiolin viitearvot eivät ole osoitus normaalisuudesta tai terveydestä, vaan ne kertovat siitä, että pimeä talvi aiheuttaa D-vitamiinin puutoksen suurelle osalle väestöstä. Tämän vuoksi kalsidiolimittauksien yhteydessä on ryhdytty antamaan viitearvon lisäksi parhaaseen nykytietoon perustuva tavoitearvo, eli mikä kalsidiolin pitoisuuden tulisi olla optimaalisen terveyden kannalta. Kalsidiolin tavoitearvosta ei ole täydellistä yksimielisyyttä, mutta suuntaa antavat seuraavat tiedot.

Päiväntasaajan lähellä luonnonvaraisesti elävillä kansoilla kalsidioli on ympäri vuoden yli 100 nmol/l.
Hoitotutkimuksissa ikääntyneiden osteoporoosiin liittyvät murtumat estyvät merkittävästi vasta, kun kalsidioli on yli 75 nmol/l.
Kaikki alan tutkijat hyväksyvät, että kalsidiolin pitoisuus alle 50 nmol/l merkitsee D-vitamiinin puutosta, joka lisää lasten riisitaudin, aikuisten osteomalasian ja ikääntyneiden osteoporoosin vaaraa.
”Yhden koon D-vitamiinihoitoa” ei ole, koska tarvittava annos riippuu kalsidiolin lähtötasosta, iästä, auringonsaannista, ihonväristä, dieetistä ja painoindeksistä. Ylipainoisten kalsidiolin tasot ovat merkittävästi normaalipainoisten tasoja matalampia.
Etelänavan retkikunnalla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ihminen ”polttaa” päivässä noin 40 mikrog D-vitamiinia, eli tätä vähäisemmällä päiväsaannilla kalsidiolin tasot laskivat auringonvalon puuttuessa kokonaan. On arvioitu, että keskimäärin D-vitamiinin päivittäinen lisäanto 15–20 mikrog kohottaa veren kalsidiolin minimitasolle 50 nmol/l ja annos 40–50 mikrog vastaavasti tasolle 75 nmol/l.

D-vitamiinin puutteen seuraukset, riisitauti ja osteomalasia

Nykylääkärit eivät juuri tapaa riisitautisia lapsia. Se on taudin tehokkaan ehkäisyn ansiota. Kaikille alle kaksivuotiaille lapsille annetaan D-vitamiinilisää ja sitä annetaan myös vanhemmille lapsille, jos he eivät käytä D-vitaminoituja maitotuotteita tai rasvoja.
Professori Arno Forsius kuvaa entisaikojen riisitautia seuraavasti: Riisitauti oli yleinen tauti alle kahden vuoden ikäisillä lapsilla. Osa vaikeaa riisitautia sairastavista lapsista kuoli pienenä, sillä heillä oli suuri herkkyys sairastua tulehdustauteihin sekä taipumus kuumekouristuksiin. Eloonjääneille kehittyi usein vakavia luuston ja raajojen vammoja, tytöille myös synnytystä vaikeuttavia lantion muutoksia. Suuri osa riisitaudin tapauksista oli kuitenkin lieviä ja itsestään paranevia. Tavallisesti tauti alkoi oireilla syksyllä ja parani keväällä auringonvalon lisääntyessä.

Aikuisilla D-vitamiinin puute on ollut melko harvinaista. Se aiheuttaa luun pehmenemistä eli osteomalasiaa, jonka oireina ovat kivut etenkin selkärangan alueella ja joskus raajojen vähäinen käyristyminen. Uuden tutkimustuloksen mukaan kudosnäytteessä näkyvää luuston puutteellista mineralisaatiota esiintyy myös terveiksi itsensä tuntevilla henkilöillä, kun kalsidiolin veripitoisuus on alle 75 nmol/l.

D-vitamiinin muut terveysvaikutukset

Useissa hoitotutkimuksissa D-vitamiinin lisäanto (20–25 mikrog/vrk) esti ikääntyneiden luiden haurastumista (osteoporoosia) ja siihen liittyviä luunmurtumia, mutta annoksella 10 mikrog/vrk ei ollut vaikutusta. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty lukuisiin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. D-vitamiinia tutkitaan parhaillaan MS-taudin tukihoitona. Auringonvalon tiedetään vaikuttavan edullisesti psoriaasin ihomuutoksiin, ja osin tähän tietoon perustuen psoriaasin hoidossa on jo pitkään ollut aktiivista D-vitamiinia sisältävä voide. Toistaiseksi ei ole tutkimuksia, joissa olisi selvitetty veren kalsidiolin pitoisuuden yhteyttä psoriaatikon ihomuutoksiin, mutta lienee perusteltua suosittaa psoriaatikoille ainakin samaa D-vitamiinin annosta kuin tällä hetkellä käytetään osteoporoottisten murtumien estoon (20 mikrog/vrk).

Vaikka lopullista kokeellista näyttöä D-vitamiinin terveysvaikutuksesta ei vielä ole, on ilmeistä, että luusto ei ole ainoa D-vitamiinin säätelykohde. Ainakin 300 geeniä lähes kaikissa elimistön kudoksissa muuttaa ilmentymistään D-vitamiinin vaikutuksesta. Tiedetään esimerkiksi, että D-vitamiini vähentää verenpainetta kohottavan reniinin tuotantoa, mikä on sopusoinnussa väestötutkimusten havaintojen kanssa.
Omaa terveyttään turvaavan on hyvä pyrkiä kalsidiolin tasoon yli 75 nmol/l, joka tiedetään tarpeelliseksi luuston terveyden kannalta. Taso yli 100 nmol/l saattaa tarjota muitakin terveyshyötyjä, eikä siitä todennäköisesti ole haittaa, koska samaan kalsidiolin pitoisuuteen pääsee olemalla usein auringossa.

Mitkä tekijät altistavat D-vitamiinin puutokselle?

Vanhuksilla, erityisesti laitospotilailla, on D-vitamiinipuute jo siitä syystä, että he oleskelevat kesäisinkin vähän auringossa ja silloinkin tavallisesti peittävästi vaatetettuina. Lisäksi vanhusten D-vitamiinin saanti ihosta on alentunut auringossa: D3-vitamiinin tuotanto on 70-vuotiaalla enää vain noin 30 % nuoren henkilön tuotannosta.
Muussa väestössä D-vitamiinin puute uhkaa niitä, jotka eivät käytä riittävästi D-vitaminoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja. Luomutuotteisiin ei lisätä lainkaan D-vitamiinia. Etniset ruokavaliot eivät välttämättä perustu maitoon tai suomalaisiin ravintorasvoihin. Erityisesti nuoret vegaanit ja laihduttajat tarvitsevat riittävästi D-vitamiinin lisäystä luustomassan kasvattamiseksi ennen 25. ikävuotta.

Tumma iho tuottaa Suomen auringossa D-vitamiinia huomattavasti heikommin kuin vaalea iho. Useat maahanmuuttajat pukeutuvat peittävästi, mikä lisää D-vitamiinin puutoksen riskiä myös kesäisin. Lähellä päiväntasaaja asuvissa arabiväestöissä on D-vitamiinin puutos yleistä johtuen sekä miesten että naisten peittävästä pukeutumisesta. Pohjoismaisten selvityksien mukaan riisitauti on yleistynyt maahanmuuttajaperheissä.
Tärkeä jo vastasyntyneen lapsen riisitaudin vaaratekijä on äidin D-vitamiinin puutos. Ellei äiti nauti suurta D-vitamiinin korvausannosta, hänen maitonsa ei kata lapsen D-vitamiinin tarvetta. Jos lasta ruokitaan pitkään vain rintamaidolla ilman ravintolisiä, kasvaa riisitaudin vaara kaikissa yhteisöissä. Uudessa amerikkalaisessa lastenlääkäreiden kannanotossa suositellaan odottavalle äidille 100 mikrog päivittäistä D-vitamiinilisää. Jos ravinto koostuu vegetaarisesta ruokavaliosta ja ravintolisien käyttöä ei hyväksytä, D-vitamiinin puutos on väistämätön seuraus talvikautena.

D-vitamiinin turvallinen annos aikuisille

Tämän hetken käsityksen mukaan 100 mikrog on aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja. Uusimpien tietojen perusteella tätäkin suurempi annos (125 mikrog) on turvallinen ja joskus tarpeen.

D-vitamiinin annoksen määrittämisessä tulisi ottaa huomioon yksilöllinen tarve, kuten veren kalsidiolin taso ennen talvikautta, suuri painoindeksi (kalsidiolin saatavuus alentunut elimistössä), korkea ikä (alentunut ihon tuotanto, lisääntynyt tarve) ja auringonvalon saanti (etelänmatkat, solarium, pukeutuminen, ihonväri).

Veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuuksia tulisi mitata enemmän ja suomalaisten viitearvojen (40–80 nmol/l) sijaan tulisi korostaa tavoitearvoa ainakin yli 75 nmol/l perustuen luonnollisessa auringonvalossa oleskelevien tasoon (100–200 nmol/l).

D-vitamiinimyrkytys

Äärimmäisessä kalsiumin puutoksessa D-vitamiini takaa elämälle tärkeän kalsiumin fysiologisen veripitoisuuden irrottamalla sitä luustosta. Sama tapahtuu erittäin suuressa D-vitamiinin liikasaannissa. Näitä seuraamuksia ei voi kuitenkaan odottaa suomalaisten ravitsemustilanteessa tai saatavilla olevien D-vitamiinivalmisteiden ohjeenmukaisesta käytöstä.

D-vitamiinin myrkyllisyyttä on Britanniassa 50-luvulla kuvattu pikkulapsilla, kun vitaminoidusta ruuasta tai vitamiinivalmisteista saadun D-vitamiinin päiväsaanti on ollut tasoa 100 mikrog. Tarkkaa annosta on mahdotonta myöhemmin arvioida eikä seurannutta kalsidiolin pitoisuutta ole tiedossa, koska tarvittavia mittausmenetelmiä ei tuona aikana ollut olemassa. Suomalaisten pikkulasten D-vitamiinin neuvola-annos oli 50-luvun alussa samaa tasoa ilman merkittäviä haittoja.

Bostonissa arviolta 33 000 kuluttajaa altistui viiden ja puolen vuoden ajan maidolle, jossa oli D-vitamiinia litraa kohden yli satakertainen määrä normaalisaantiin verrattuna. Sadat ihmiset sairastuivat. Yleisimpiä myrkytysoireita olivat ruokahaluttomuus, laihtuminen, yleinen heikkous, sekavuus, oksentelu ja nestevajaus. Laboratoriotutkimuksissa veren kalsiumarvot ylittivät normaalin ja veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuudet olivat hyvin suuret (keskimäärin 560 nmol/l).

Käytännössä viime aikoina raportoidut D-vitamiinimyrkytykset ovat liittyneet munuaispotilaiden saamaan D-vitamiinin aktiivisen muodon, kalsitriolin, liika-annokseen. D-vitamiinin saanti ihosta tai perusruoasta ei voi aiheuttaa myrkytystä. Puutoksesta kärsivien D-vitamiinilisän suuruus tulisi määrittää yksilöllisesti kalsidiolin mittauksen perusteella. Tällöin annosalue 25–100 mikrog päivässä on turvallista korvaushoitoa.
Suuria D-vitamiinin kerta-annoksia (500 000 KY eli 12 500 mikrog) on annettu kerran vuodessa ilman haittavaikutuksia. Vaikka suurista kerta-annoksista ei ole ollut välitöntä haittaa, tutkimukset viittaavat siihen, että tällä epäfysiologisella antotavalla ei saavuteta osteoporoottisten murtumien estymistä.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelumme palvelee sinua automaattisesti tilaukseen liittyvissä̈ asioissa 24 h, henkilökohtaista asiakaspalvelua ja tuotetiedustelua saat arkisin klo 12.00-14.00

Asiakaspalvelumme tavoitat myös verkon omavire -palvelun kautta, osoitteessa www.somavire.fi/omavire.

Yhteystiedot
+358 9 3154 2120